Miesenergiaa!

Meillä kävi mies kylässä. Pieni tomera ja vikkelä mies! Jalat veivät eteen, sivulle ja välillä taaksekin päin. Minulla on vähän kokemusta pienistä miehistä. Noita pieniä naisia on ollut enemmänkin ympärillä. Varpaisillaan pääsee varmaankin hiljempaa tulevaisuudessa tyttöjen aittaan. Harjoitus tekee mestarin. Toivottavasti Toivo tulee meille uudemmankin kerran näyttämään millainen on pieni mies ja tulevaisuudessa suuri mies.

Ttänään olimme Hesassa Senaatintorilla seuraamassa Sotilassoittokuntien Mini-Tattoo esitystä. Torin täydeltä miesenergiaa. Taitavia soittajia, täsmällistä marssia, salskeita miehiä ja jopa joukossa vilahti hentoisia tyttöpuhaltajiakin.

Tässä hollantilaisten tyylin näytettä. Kyllä kelpasi katsella.

Pieniä rumpalipoikia oli peräti kuusi.

Ruotsalaiset eivät luottaneet omiin jalkoihinsa. Heillä oli hevoset. Upeaa ja taidokasta yhteispeliä hevosilta ja salskeilta viikingeiltä.

Ja täältä tulevat suomipojat, Kaartin soittokunta ei jäänyt ollenkaan huonommaksi. ja sokerina pohjalla sain kuulla marssin "Muistoja Pohjolasta" lapsuudessa mieleen jäänyt marssi, joka oli isälle hyvinkin tärkeä.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Vaaleanpunaiset silmälasit!

Tänään laitoin silmilleni vaaleanpunaiset linssit. Kas kummaa piha näytti suorastaan ruusunpunaiselta.

Värisuora.

Iltaisin minulla on tapana kierrellä pihalla ja toivotella ystävilleni hyvää yötä. Joskus jopa hyräilen iltalaulun kasveilleni. Tänään kuvasin värisuoran kukissani. Keltaista, oranssia ja taas keltaista.

Hyvää yötä! Aamulla tavataan!

Kesä tuli takaisin!

Ihanaa kesä palasi takaisin! Riipumatto kahden puun väliin ja paljaat varpaat tuulettumaan.Yläpuolella kotikuusen oksat ja sininen taivas.

Maton reunan yläpuolella kurkoittelevat ruusut ja viiniköynös.

Pihaterassi on peittynyt kukkii.

Kädessä matkaopas ja unelma matkasta kauas. Tosin uni tuli varkain ja lopetti unelmoinnin. Päiväunet riippumatossa, siitäpä haaveillaan syyspimeällä räntäsateessa.

Henkientalo

Jokaisella pihalla on omat "henkensä". Meillä se on hyvin pieni mutta tehokas. Tässä pienessä talossa "Henkemme" on asustanut jo usean vuoden ajan. Hyvin hän on suojellut pihaa, kasveja, kotiamme ja meitä Pensastasku pariskuntaa. Kiitos huolenpidosta!

Piha on vallattu!

Kolmen tytön trio valloitti pihan. Laitettiin teltta, vietiin leluja ulos ja annettiin mielikuvituksen lentää.

Hetkessä hiekkalaatikosta hiekat mukaan ja mummin japanilainen kivetys muuttui hiekkaleikkien kentäksi. Arvatkaa sanoiko mummi mitään? Ei sanonut hymyili vain. Ei aikaakaan kun perustettiin eläinsairaala. Omat ja lainatut eläimet peteihin sairastamaan.

Jos olisi mahdollista sairastaa tälläisessä sairaalassa, olisin mieluusti muutaman päivän kuukaudessa kipeä.

Illalla väsymys voitti ja pieni puhelininsinöörin tytär sammui sänkyyn, puhelin kädessään liekö aikomus soittaa Nukkumatille.

Sato kasvaa ja kypsyy.

Keväällä kysyin kymmenvuotiaalta tyttärentyttäreltä, että mitäs pitäisi kylvää mummilan pihalle kukkien lisäksi. Luettelo tuli kuin apteekin hyllyltä: Maissia, perunaa, porkkanaa, hernettä ja vielä jotakin muutakin. Kylvöala on aika pieni, kukat ovat vieneet suurimman osan pihasta. Mutta mitäs ei mummi ja ukki tekisi, jos pienet kullat pyytävät. Ukki käänsi nurmikkoa ympäri muutana neliön verran ja niin saatiin perunamaa.

Salaatti on ollut syömäkypsää jo pitkään. Siitä riittää omaan pöytään ja kilppari Fannyllekin. Sipulit ja persiljatkin ovat valmiita syötäväksi.

Peruna on aloittamassa kukintaansa. Lapsuuden kodissa silloin aloitettiin uusien porunoiden syönti. Ensi viikonloppuna saan pieniä vieraita ja silloin menemme katsomaan olisiko mukuloita mullan alla.

Herneet evät vielä taida olla syötäviä. Mutta maltetaan odotella.

Kirsikoitakin tulee jonkin verran. Vaikka keväällä luulin sadon menneen mönkään mehiläisten kadottua maisemasta. Ehkäpä sittenkin jokunen kävi salaa pölyttämässä.

Omenapuissakin löytyy raakileita, Vaaleassakuulaassa aika runsaasti ja tässä pienessä Vuokko kääpiöomenapussa kin 24 kpl. Mansikkasato on runsas, yksi mansikka syöty ja toinen kypsyy. (pakastetut marjat kävin piomimassa paikalliselta mansikkatilalta)Mustaherukat kypsyvät pikkuhiljaa.

Karviaisia odotan vesikielellä. Ne syödään aina suoraan pensaasta, ei säilötä millään tavalla.

Ja tyttöjen odottamat maissit. Meillä on loppukesästä maissijuhlat. Tytöt saavat poimia tähkät suoraan kasvimaalta ja sitten grillataan tuoretta, maistuvaa maissia.

Porkkanat ovat pieniä vielä.

Tomatit voisivat alkaa jo puastumaan.

Pihvitomatikin ovat jo tarpeeksi isoja.

Ja viimeiseksi se suurin aarre. Viinirypäleet paisuvat ja komistuvat päiväpäivältä. Syksyllä sadonkorjuujuhla, mutta tuskin viinintekoa. Terttuja taitaa olla noin 20.

Tänään pihalla.

Leijonankidan pusuhuulet tervehtivät Sinua hyvä lukijani!Ruusun labyrinttiin voisi vaikka eksyä.

Ja vielä vaikeammaksi käy kaksivärisessä sokkelossa.

Pioni heittelee terälehtensä sikinsokin.

Sormustinkukan nielu olisi kaunis moderni huone.

Mutta kukas tulikaan seuraani pihalle. Juuri pesästä lennähtänyt pieni lintu, olisiko kirjosieppon lapsi, katsoo minua pelästyneenä. Äiti huutaa varoitushuutoja puussa ja lapsi jähmettyy paikalleen. Nopeasti muutama kuva ja hiljaa poistun takavasemmalle.