Kävimme tänään lounaalla Turengissa. Siellä on aiva viehättävä Lounaskellari Emmi. Emmi on paikallisten työpaikkojen virallinen lounaspaikka, mutta saa siellä syödä muutkin asiakkaat. Emmin hauska puoli on se, että siellä syövät sulassa sovussa papit, poliisit, pankkineidit ja tavalliset kuolevaiset kaikki yhdessä. Tämmöistä ammattien ja virkapukujen kirjoa en aikoinani nähnyt omalla työpaikan ruokalassa. Neljäkymmentä vuotta sitten mennessäni ensimmäistä kertaa Auroran sairaalan ruokalaan tein heti suuren virheen. Istuin pieneenpöytään tietämättä, että siinä pöydässä ruokaili vain talouspäällikkö. Pöydässä ei tietenkään ollut varattu lappua vaan kaikkien piti se tietää. No asia tultiin kuitenkin minulle kertomaan. Ylihoitajilla oli myös oma pöytä, jonne kukaan muu ei saanut istuuntua vaikka pöytä olisi ollut tyhjä. Lääkärit istuivat myöskin omassa seurassaan omassa pöydässään. Sairaala-apulaiset ja pihamiehet söivät peräti eri huoneessa. Onneksi nämä asiat ovat muuttuneet myös sairaalamaailmassa. Pöytäjako on poistunut ja hoitajat ja lääkärit syövät yhdessä muiden sairaalan työntekijöiden kanssa. Ruoka oli todella maukasta kalkkunarisottoa. Jälkiruuaksi tarjottiin kahvia ja kakkua.
No ruoka ei suinkaan ollut ainoa syy ajaa 80 kilometriä pohjoiseen. Fiinulla oli kotiinkuljetus keikka tilatuille mukeille. Ja olihan siinä oiva tilaisuus pikaisesti tavata sukulaisia kuten isosisko ja siskon poika.
1 kommentti:
Lähetä kommentti