Grillaamaan

Tervetuloa meille grillaamaan. Olisiko huomenna hyvä päivä? Ympäristö puhtoinen, ei ötyköitä, ei rikkaruohoja, ei kovaa linnunlaulua. Harkitkaa asiaa! Arkajaloille voidaan harkita toukokuussa uutta kutsua.

Hyvää Uutta Vuotta

Vanha vuosi päättyi harmaana ja tuhruisena. Valoa ei liioin ollut.


Uusi vuosi heräsi hiljaa ja varovaisesti. Ujot auringon säteet hiipivät lumelle. Toivossa on hohtavat keväiset hanget.

Metsän takana valo olikin rohkempi. Tervetuloa metsän tällekin puolelle.

OIKEIN HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE.

Pyhäaamun ihme

Aamulla ilmestyi uusi ikkuna tuvan seinälle. Taulut olivat jääneet ilmaan roikkumaan. Ihana aurinko tulvi sisälle myös ennen ikkunattomalta seinältä. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Kesän kasvihuoneessa asustanut kukkanenkin hohti uutta valoisuutta auringossa.

Kiitos aurinkioisesta aamusta!

Kuvaton postaus.

Kirjallisuutta tällä viikolla. Ensin luin Maria Peuran Vedenalaiset . Pohjoisesta kotoisin olevan kirjailijan kirjan parasta antia minulle oli paikoin pilkahtava kotoinen murre. Muuten kirja oli sekava eikä auennut minulle.
Seuraavaksi luin Antti Tuurin kalastuskirjan Tenolta. Taattua Tuuria, hyvin kerrottua tarinaa Tenon kalastajista, kaloista, veneistä ja maisemista. Sopivaa luettavaa näin pimeinä iltoina. Haavekuvia pohjoisen yöttömistä öistä, sääskiparvista, suurista lohisaaliista ja kiireettömistä päivistä.
Nyt tuolla odottaa seuraava: Mika Kuljun Tornion maihinnousu 1944.
Minulla taitaa olla koti-ikävä pohjoiseen, kun nuo kirjatkin valikoituvat tuonne entiseen Lapin lääniin. Viikonloppu taitaa kulua savitöiden ja pohjoisen historian merkeissä.
Hyvää viikonloppua kaikille. Palataan ensiviikolla takaisin, jos en jää Lapin sodan vangiksi.

Asuntoja katselemassa

Kävinpä tuolla etelässä Helsingissä asuntoja katselemassa. Löytyi kerrostalo täynnä yksiöitä.
Merinäköala on jokaisessa asunnossa.

Yhdessä yksiössä asui vielä sitkeä sissi. Jääköhän asukki koko talveksi istuskelemaan?

Mutta entäs nämä asunnot? Täältä ei taida yksiöitä löytyä, mutta merinäköala on tässäkin talossa.

Niin että kumpaan muuttaisin?

Valoa marraskuussa

Lapsuuden kodin lähellä oli pieni lähde metsässä. Tässä pieniä muistikuvia kimmaltavasta lähteestä. Todellisuudessa uusia tuikkujen alustoja

Illan pimetessä lähteen silmään voi laittaa kynttilän kellumaan.

Selittelyä.

Ilmassa on selittelyn makua. Ensin hajosi kamera, sitten hajosi tietokone. Kamera tosin meni uusiksi muutama viikko sitten, mutta tämä tietsikka hajosi vasta nyt. Ensin yritystä korjata, kysellä neuvoja sieltä ja täältä. Lopputulos että vaihtoon menee. No sitten mikä olisi uusi, kyselyä, lukemista, katselua ja lopulta päätös ja hankinta. Eurot pöytään ja uusi läppäri kotiin. Aivot tuntuivat välillä olevan jäässää kuin pihalammikko.

Ensilumikin satoi ja pensastasku ähelsi koneen kimpussa. Olisi ollut kyllä muutakin tekemistä. Joulumyyjäiset lähestyvät vinhaa vauhtia ja mukeja pitäisi vääntää ja paistaa.

Vaan nyt toimii kone ja kameralla saa kuvia. Pensastasku heiluttelee siipiänsä talitintin lailla.

P.S Vielä on monta kikkaa löytämättä. Mutta eiköhän se tästä.