Täällä ei soinut samba vaan huumaavat rumpurytmit täyttivät ilman. Seudulla asuvat asukkaat ovat suurimmaksi osaksi entisten afrikkalaisten orjien jälkeläisi. Siksi rummut. Meteli oli melkoinen. Keskustelu herra Pensastaskun kanssa oli aivan mahdotonta.
Nuorena on vitsa väännettävä.
Joillekin riitti punainen perukki päähän, toinen sijoitti kukkia hiuksiin ja naamiolasit, herralle riitti vaahtoklimppi otsalle.
Mielenkiintoinen sivuhuomautus: Täällä juhlittiin selvinpäin, ei ollut humalaisia, ei kaljatelttoja, ei pulloröykkiöitä tienlaidoilla eikä rannoilla. Tanssia, rummutusta ja ilonpitoa ilman miestä ja naista väkevämpää.
3 kommenttia:
Onhan ollut hienot juhlat/karnevaalit!
Varmaan vähän erilaista menoa kuin suomen kamaralla....
Kauaspa on pensastasku lentänyt talvea pakoon! Eipä ole Milanon kevät mitään Brasilian lämpöön verrattuna. Mukava katsella matkakuviasi.
Hanna: Meno oli sellaista jota ei Suomessa näe. Ihmeellisintä ei humalaisia ei, tappeluta vain huumava meteli ja iloinen meno.
Kimmo: Eikös pensastasku ole muuttolintu?
Lähetä kommentti