Seitsemän vuotta sitten ostin pienen kiinan puupionin taimen. Vuosi vuoden jälkeen olen uskonut, että ensi vuonna saan ihailla suurta kukkaa. Vaan ei. Milloin on talvi vienyt versot, milloin se ei muuten vain ole viitsinyt kukkia. Viime syksynä en edes muistanut mitenkään suojata pakkaselta tahi lumelta. No luntahan oli pionin päällä toista metriä. Siinäkö onkin kukinnan salaisuus. Kauniista kukasta huolimatta en toivo lunta tulevaisuudessa niin ylenpalttisesti.
Olin jo unohtanut kukan värin, mutta tämähän on vallan viehkeä. Kiitos kukasta! Kuten huomaatte uskoa ei kannata menettää, ei minkään kauniin ja oikean suhteen.
5 kommenttia:
Sinullahan aikaisin kukkiin. Minulla viimevuoden varret paletuivat mutta juuresta tulee uutta ja muutama nuppu jo kohta aukeamassa.
Kaunis väri. muistatko nimeä?
En muista nimeä, eikä olemissään ylhäällä. Muutkin pionit aukeavat viikon sisllä.
Minulla jo on yksi tavallinen pioni on jo kukkinut ja tuulessa pudottanut terälehtensä.
Luonto yllättää, hieno kukka.
Lohduttava uutinen! Viime syksynä korjasin parin pionin istutussyvyyttä, että varmasti olisi oikein, kun eivät ole vielä usean vuoden jälkeenkään kukkineet, mutta eipä näy vieläkään nuppuja. Odotus siis jatkuu...
Lähetä kommentti