lauantai 31. toukokuuta 2008

Peritty krooninen tauti!

Minulla on perinnöllinen krooninen tauti. Äidinäidillä, Lehdon ämmillä se oli tosi pahana. Hänen viidellä tyttärellään se oli myös. Hilja-tädillä tosi pahana, Hanna- ja Betti-tädillä kohtalaisen vaikeassa muodossa. Vähimmällä pääsivät Elli-täti ja äiti. Sisarillani se on esiintynyt jollainlailla, mutta minulla tuntuu vain pahenevan vuosi vuodelta. Sisareni lapsista Jaskalla taitaa olla taudin pahinta laatua. Mikä se tauti on. Oireet alkavat aina tammikuussa ja kevättä kohti vain pahenevat. Joku luulee että kyse on allergiasta. Ei se niin helppo ole. Kyse on himosta kaivaa multaa, kuopsuttaa maata, kasvattaa taimia, istuttaa kukkia, puhella kasveille ja jopa joskus laulaakin niille. Kuvassa ei ole hautajaiskukkakimppu tautiin menehtyneille vaan ihan elämäniloinen värikylläinen orvokkiruukku Tallinnassa. Olen ihaillut japanilaista puutarhaa ja jopa yrittänyt vähän matkiakin sellaista. Mutta taidankin seuraavaksi laittaa tälläisen. Se voisi olla pieni helpotuksenpilleri tautiini.

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Naapurissa oli häät!

Kirjosieppopariskunta löysi pesäpöntön pihamännystämme.
Lentosuudelmia lähetettivät vauhdissa toisillensa.
No minne se morsian hävisi!


Naapurin pihanurmikoltahan morsian löytyi. Ei kai se aikonut karkuun?Kyllä nämä rakkauden karkelot ovat mukavia.
Asetu nyt, kyllä tämä tästä. Pieniä lapsia täytyisi saada aikaan.
Minä niin rakastan sinua!
Olipas se ihanaa. Aurinko paistaa ja oma kulta on kainalossa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2008

ILTAPESULLA

Linnut ovat perustaneet oman kylpylän pihalammikkoomme. Välillä jopa puolenkymmentä siivekästä peseytyy yhtäaikaa. Tässä mustarastas herra suihkuttelee tomerasti.
Jokohan riittäisi tältä illalta?

Viherpeippo kuivattelee itseänsä auringossa. Kyllä nyt kelpaa päivänpäätteeksi nautiskella elämästä.






torstai 22. toukokuuta 2008

Puutarhan kuulumisia!

Kullerot kukkivat. Meillä on kahta eri heimoa olevia kulleroita. Aivan kuin Kyösti on karjalainen ja minä olen peräpohjalainen. Vasemmalla olevat isommat kullerot on tuotu Kyöstin syntymäkodin pihalta Harlusta ja pienemmät oikealla ovat peräisin Rovaniemeltä Kemijoen rantatöyräältä. Sulassa sovussa kukat ovat jo vuosia kasvaneet rintarinnan. Pituuskasvukaan ei ole lisääntynyt pohjoisen kulleroille. Näin meillä on pieni muisto lapsuuden kotiemme pihoilta.
Yksi punainen tulppaani on niin ujo, että On piiloutunut kahden tuijan väliin.
Mutta tämä ystävä ei ole ujo eikä arka. Pihan kohdalla kadun varrella on lyhtypylväs . Mustarastas herra on huomannut sen oivaksi konserttilavaksi. Sieltä se laulaa lurittelee päivittäin ja samalla tarkkailee pihan taphtumia.




sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Valkoista ja lisää valkoista!

Perjantaina aamulla kello seitsemän.

Valkoinen ja puhdas -

kaukana paha maailma!

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Valkoista ja oranssia!

Pihalla vallitsevat värit ovat valkea ja oranssi. Norjan morsiusangervon pikkuruiset vaikeat kukat ovat suurennettuna kuin pieniä koruja. Angervo pensaat ovat kuin valkoisen lumen peitossa.Kirsikkapuukin on peittynyt valkeaan pilveen.
Tulppaanit ovat parhaimmillaan. en muistanutkaan kuinka paljon olen istuttanut keltaisia ja oransseja tulpaanien sipuleita. Aurinkoinen oranssinen kukkameri on todellakin hauskan näköinen.


He ovat päättäneet pysyä yhdessä tuli mikä tuli!

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Katso tuonne!

Hei katso! Meitä kuvataan!

maanantai 5. toukokuuta 2008

Kevättä pihalla!

Vappuna avattiin virallisesti ulkoruokintakausi. Terassille katettiin kaikki päivän ateriat.Aurinkoinen väritys jatkui lautaselle asti.

Kyllästyneenä pakoileviin lintuihin, asetin tämän todella kesyn linnun ulkokylpyyn.


Mutta mustarastas herrapa tuli ja näytti, että kyllä hän uskaltaa lähelleni. Tuli tarkastamaan pihapuron ja uudet kylpykolot kivien väleissä. Kuvankin sain ottaa.


Kevät kukat ovat loistossaan.


Rovaniemeltä tuotu kullerokin kukkii pian.


Kevät kaihonkukka levittäytyy jo laajalle alalle.


Keisarinkruunu on pian täydessä loistossaan.


Mutta mitäs täältä löytyi. Liljakukko. Sitä ei ole kutsuttu, vaan joka kesä niitä tulee.


Toinen riesa on voikukat. Voikukkarauta on jo ahkerassa käytössä ja selkäparka kärsii!



Mutta kyllä puutarhuri pian palkan saa. Tomaatit kypsyvät pian ei ehkä ensi viikolla mutta ehkä ensi kuussa.




Maissitkin kasvavat kohisten. Pian saamme tuoreita tähkiä grilliin paistumaa.