MISSÄ ME OLIMMEKAAN?

Aamulla rannalla istui tuiman näköinen mies. Olisiko kotoisin Pampalta vai Preerialta ? Mikä saa miehen vihaiseksi ?

Jaahas sieltä saapuu nuori komea rantaleijona ratsain. Katse hakee jotakin. Mikä onkaan kateissa ?

Löytyi ! Tyttöähän nuorukainen kaipaili. Taisi isäpappa jäädä yksi.

Vain hetki kaikki olivat poissa vain Atlantin aallot huokailivat elämän menoa.

KUKKIA, IHANIA KUKKIA !

Pihan perällä pilkistää jotakin - kukkakauppa! Sinne sisään pian.

Ihania tropiikin kukkia vaaseissa odottamassa ostajia. Nimistä ei ole tietoakaan, kun tuota portugalin kieltä en oikein osaa.

Osa oli tuttuja meidänkin kukkakaupoissa. Lentokone tuo pieniä palasia meidänkin ulottuville. Mutta näin paljon kerrallaan samassa huoneessa minun kanssa. Se oli uutta.

Sain ihanaa kukkaterapiaa. Se lämmittää vieläkin.

Ei Riossa vaan Galinhasissa

Ehdimme karnevaalien rippeille Galinhasiin Brasiliaan.  Iltapäivällä kylänraitin täyttivät iloiset ja äänekkäät juhlijat.

Juhliessa tulee jano. Niinpä kookosjuoman kauppias tietää markkinaraon ja kiirehtii myymään janojuomaa.

Täällä ei soinut samba vaan huumaavat rumpurytmit täyttivät ilman. Seudulla asuvat asukkaat ovat suurimmaksi osaksi entisten afrikkalaisten orjien jälkeläisi. Siksi rummut. Meteli oli melkoinen. Keskustelu herra Pensastaskun kanssa oli aivan mahdotonta.

Nuorena on vitsa väännettävä. 

Joillekin riitti punainen perukki päähän, toinen sijoitti kukkia hiuksiin ja naamiolasit, herralle riitti vaahtoklimppi otsalle.

Mielenkiintoinen sivuhuomautus: Täällä juhlittiin selvinpäin, ei ollut humalaisia, ei kaljatelttoja, ei pulloröykkiöitä tienlaidoilla eikä rannoilla. Tanssia, rummutusta ja ilonpitoa ilman miestä ja naista väkevämpää. 

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Sydämellistä Ystävänpäivää kaikille tasapuolisesti!

Laukku on jo puoliksi pakattu vaikka lähtöön on vielä kaksi ja puoli yötä jäljeää
Näyttää siltä ,että aina vain aikaisemmin alan valmistella matkaa toisin kuin Herra Pensastasku. Hän pakkaa mieluummin vasta sitten kun auto on jo lähdössä pihalta. Miten se olikaan vastakohdat täydentävät toisiaan?

Jos onnistun säilyttämään kameran, niin näette kuvia palattuani.
Heippa!

Nyt riittää !

Eilen tuli mitta täyteen. Ei enää lunta, ei yhtään.
 Palasin Helsingistä Silmäklinikalta. Minulla on neljä viikkoa seuraaviin treffeihin aikaa. Kukaan ei kaipaa sinä aikana minua, ainakin uskon niin. Niinpä kysyin Herra Pensastaskulta, josko paetaan talvea jonnekin lämpimään. Mennään vain , kuului vastaus. Siitä paikasta selaamaan äkkilähtöjä. Mielessä Thaimaa tai joku siellä päin. Tulos Brasilia, sehän on matkan varrella Thaimaahan, jos kiertää lännen kautta. Siis ensiviikolla alkaa kahden viikon aurinkokuuri, sambakuuri,uintikuuri ja mikähän muukin kuuri. Eipä ole tullut siellä päin käytyäkään. Jännittää, uusi maa, uusi maanosa, portugalinkieli, paljon ihmisiä ja mitähän muuta sieltä löytääkään.

Vielä kerran

Kirsikkapuussa ei näy punaisia kirsikoita missään! 

Kermavaahdolla kuorutettu niliaitta.

Pihamatamilla on hattu korea, mahtavat hartiat ja pullea masu.

LUNTA!

Talviasetelmat istutusruukuissa tuovat mieleen budhalaistemppelit.
Missä on jalkojen lepuuttajat? Pehmeä penkki odottaa.

Uusi vuori on noussut Aleksanterinkadulle.

Valtaväylä Mannerheimintie kaventuu lumisateiden myötä päivä päivältä.

Mitä kätkevät kinokset? Aidan - meluvallin - vai jotain muuta?