Elämä on täynnä arvontoja. toisissa voittoprosentti on jopa sata ja toisissa
promillen luokkaa. Ensimmäinen arvonta lienee ennen syntymäämme, jossa 50 % tarkuudella
synnymme tyttönä tai poikana. Sitten lienee paljon suurempi sattuman varaisuus on minne satumme syntymään. Sanotaanhan , että on lottovoitto syntyä Suomessa. Synnyin pohjoiseen ja arvonnassa jouduin evakkoon Ouluun. Siellä arvonta antoi tulirokon pienelle evakkolapselle ja pitkän sairaalareissun. Ei ollu vielä antibiotteja, mutta arvonta salli minun parantua. Olipas hyvä tuuri.
Onneksi tulevissa arvonnoissa pääsin oppikouluun ja myöhemmin opiskelemaan. Nämähän eivät olleet itsestään selviä asioita silloin. Parhaimpaan arvontaan osallistuin 1970 luvulla hakiessani vakinaista paikkaa helsinkiläisestä sairaalasta. Sain kutsun Johtavanhoitajan puhutteluun. Kuvittelin sen olevan jonkinmoinen haastatelu. Tilaisuus alkoi lauseella: Arpa lankesi osaksenne saatte vakinaisen viran. Kiitin ja kysyin kuinka monesta minut arvottiin. Olitte ainoa hakija, onneksi olkoon. Siis joka arpa voitti!
Arvontoja on ollut monenmoisia. Blogiarvonnoissakin on tuuri käynyt. Naapurit ovat mukavia ja kotikuntakin on aivan asuttava oloinen paikka. Vaan lottovoitto uupuu.
Viimeisimmässä elämänarvonnoissa, jossa voittoarvan saa noin 3000 suomalaista vuosittain sain oman arpani muutama vuosi sitten. Sen voittoarvan seurauksena päivittäisenä kaverina on nykyisin nämä viisi pientä purkkia, tippoja aamuin illoin ja jopa keskelläpäivääkin.