Aamupäivällä välähti mieleen äänikirjat. En ole koskaan lainannut niitä kirjastosta, mutta tänään hain ensimmäiseni. Tuossa savea vääntäessä on hyvä kuunnella äänikirjoja. Tähän asti taustalla on soinut klassinen musiikki joko radiosta tai omilta levyiltä. Mutta nyt taisi musiikki saada kilpailijan. Lainasin Hannu Mäkelän " Äiti". (Kovin suurta valikoimaa ei tuossa meidän pienessä kirjastossa ollut.) Kirja on surullinen luopumisesta, äidin lähdöstä pois. Mutta kaikki on kerrottu kauniisti ja lämpimästi. En tiedä miltä olisi tuntunut lukea itse kirja. Luulen että kuunnellen tämä tulee aivan kuin lähemmäs ja elävämmäksi. Varmaankin osittain myös, koska lukijana on kirjailija itse. Kokeilkaapa itse äänikirjoja.
3 kommenttia:
Minäkin näin tänään hiukan sinistä taivasta,
Olen tässä vähän aikaa ollut aikeissa hakea kirjastosta äänikirjoja, kuuntelisin samalla kun kortteja teen, vaihtelua radiolle.
Minäkin kokeilin kesällä äänikirjaa. Latasin netistä Dagens Nyheterin tarjoaman kesä-äänikirjan iPodiini. Aluksi oli vaikea keskittyä kuuntelemaan ja olemaan ajattelematta omia. Kyllä siihen sitten tottui. Luulen, että olen kuitenkin enemmän visuaalinen kuin auditiivinen. Eli opin helpommin lukemalla kuin kuulemalla.
Luin kerran tuon kirjan ja ostin sen äidilleni lahjaksi. En ole koskaan kuunnellut äänikirjoja mutta se voisi olla hauskaa kun muutenkin kuuntelen levyjä tai radiota töitä tehdessä. Kiitos vinkistä!
Lähetä kommentti