Vanha savupiippukin oli koristeltu ja valaistu, kaunis. Sen voisi vaikka jättää paikoilleen talven pimeyteen.
Kiinalaista kirjoitusta oli pienenä ja isona. Ei hajuakaan mitä ne merkitsivät. Tämäkin merkki oli lähes metrin korkea.
Taidokasta puutaidetta oli melkeimpä pilkkahintaan. Mitähän tekijä saa Kiinassa, kun se tännekin tuotuna on lähes ilmaista.
Pekingin olympialaisten maskotitkin olivat löytäneet tiensä Hesaan. Ja ihmisiä kiinalaisia, suomalaisia, turisteja oli mahdottomasti, aivan kuin Kiinassa. 
Nämä maskotit olivat kuin jättikokoisia uimaleluja. Yläosan näin, mutta ihmispaljous esti alaosaa näkymästä 
Vilijonkka perheineen valmistautuu muuttoon Kiinaan Pariisissa. Sattuma antoi minulle pientä esimakua heidän tulevasta elämästään.
4 kommenttia:
Vai sellaista meininkiä Helsingissä.
Ja vielä Suomessa. Vuosi sitten tutustuin tuohon meininkiin Singaporessa, kun kävimme siellä tytärtä katsomassa,hän oli vaihto-opiskelijana siellä vuoden. Ja voi sitä krääsän määrää, ei siis mitään rajaa.
Singaporessa mekin näimme samaisen juhlan yli kymmenen vuotta sitten. Pientähän tämä Suomen kiinalainen juhla on, mutta riittävä näin ohikulkijalle. Minusta tuo muistutti vähän medän vappua vain humalaiset puuttuivat. onneksi.
NO johan jotain, sinne Suomeenkinko ne ehtii. Minnekahan pakoon sitten ensi vuonna, jos niita vietetaan Suomessakin. Kambodzha oli upea kokemus, yritan paivittaa blogia pian.
Tervehdys! Kiinalainen juhlinta ehkä herätti ajatuksia taas uusista tuulista. Millaisia kursseja haluaisit nyt käydä? Lue ohjeet blogistani.
Hyvää ystävänpäivää!
Lähetä kommentti