Uusi Vuosi

Kello käy kohti keskiyötä! KAIKILLE LUKIJOILLE JA YSTÄVILLE TOIVOTAN:

ONNELLISTA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009

Joululukemiset.

Hyviä vuoden viimeisiä päiviä. Joulu meni lukien ja kylkeä kääntäen. Aattona vierailimme Porvoossa seuraamassa pienten tyttöjen jouluiloa. Kyllä joulu on lapsille tärkeä, mutta valitettavasti varsinainen joulunsanoma ei saavuta heitä joulupukkitohinoissa. Minä ahmin viisi kirjaa tai oikeastaan neljä ja puoli. Yksi oli virhelaina. En viitsinyt jatkaa loppuun, kun ei teksti mitenkään sytyttänyt. Eniten ajattelutti vasemman puoleinen kirja, Merette Mazzarellan: Illalla pelataan Afrikan tähteä. Siinä kirja isovanhemmuudesta ja lastenlapsista. Se oli pakko lukea yhtäpäätä, niin tuttuja asioita ja ajatuksia koko kirja täynnä. Ajatuksia, että mitä tehdä kun lapsenlapset ovat kaukana. Nähdään vain lomien aikana. Kuinka siirtää tietoa ja perinteitä heille. Vaikea asia, koska eihän sitä voi istuttaa lasta tuoliin ja sanoa: Nyt on päivä aikaa ja minä kerron vanhoista asioista, tavoista jo kuolleista esivanhemmista jne.
Kaikenhan pitäisi voida kertoa muun yhdessäelämisen lomassa kun asia tulee mieleen tai oikeammin kun lapsi osoittaa kiinnostusta. Kun harvoin nähdään täytyy olla valmis vaikka kello viisi aamulla kuten pari kesää sitten. Pieni Alva heräsi aamulla ja kömpi mummin kainaloon ja pyysi: Kerro mummi lapsuudestasi. Minusta tuntui silloin, että ei minulla ole lapsuutta ollutkaan. Mutta kun pyyntö toistui aloitin muistelut. En sinänsä valita, saan olla huomattavasti enemmän tyttöjen kanssa kuin Mazzarella omiensa kanssa. mutta kummasti pisti kirja ajattelemaan. Omat vanhempani asuivat 800 km päässä ja tapasivat tyttäremme kerran kaksi vuodessa. En tiedä mitä he ajattelivat. Ei Mazzarella syytä ketään olosuhteista enkä syytä minäkään. Mutta niinhän se on , on mentävä sinne mistä leipä lähtee. Lukekaa mummit ja ukit olivatpa lapsenlapsenne lähellä tai kaukana.


Oikeanpuoleinen kirja on taas Richard Masonin: Muistojen huoneet. Sen hain juuri kirjastosta. Vähän jännittää aloittaa sen lukeminen, koska senkin aihe riipaisee läheltä dementoitumista. Ei taida tulla nukkumisesta ensiyönäkään mitään.

Rauhallista joulua

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Kiitos teille kaikille, jotka olette jakaneet kuluneen vuoden kanssani. On ollut ilo löytää uusia ystäviä vanhoja ystäviä unohtamatta. Jatketaa yhdessä eteenpäin, eikö vain?

Myyjäisissä!

Olin myyjäisissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Välillä oli ostajia välillä ei. Tässä hetki - ei yhtään mahdollista ostajaa- tonttulakit päähän ja ilo irti! Sitten jaksettiin taas eteenpäin. Kiitos ihanille naapureille, meillä oli mukavaa.

Jouluvalmisteluja

Ranskalainen joulukuusi on kannettu yläkomerosta ikkunalle! Neulaset jäivät Ranskan maalle, pelkät oksat ja kynttilät saatiin Suomeen asti. Joulukalat jäähdyttelevät hellalla tultuaan juuri uunista jossa oli yli 1200 astetta lämmintä. Taitavat olla kypsiä.

Lumi tuli...

Taas tuli lumi. Edellinen lumi suli muutamassa päivässä. Nyt vain peukut pystyy, että tämä pysyisi jouluun asti. Kaikki on niin kaunista ja puhtoista.

Ruuhkaa Hesassa!

Monet ennakkovaroitukset tänään tulevista liikenneruuhkista Helsingissä ja Tuusulan tiellä saivat minut nousemaan junaan Keravan asemalta. Siellä ei ollut ruuhkaa ja junakin kulki minutilleen ajassa. Kello 9.15 nousin junasta Helsingin asemalla. Odotin näkeväni autojonoja ja paljon ihmisiä. Mutta mitä vielä! Näin tyhjää aseman seutua en ole ennen nähnyt. Ei autoja , ei jonoja vain jokunen kävelijä.

Tuli melkein torikammo niin autiota oli. Aution Aleksin läpi käveltyäni löytyi ruuhka: Parikymmentä poliisiautoa olivat valloittaneet Senaatintorin. Liekö valvoivat ettei entinen keisarimme vain sabotoisi kokousvieraita. No ymmärrän, että tämä kaikki oli tyyntä myrskyn edellä. Ruuhkia on ollut aivan riittämiin. Joku oli tullut Ruskeasuolta keskustaan ( noin 5 km) puolitoista tuntia. Että silleen.