Kävimme ystävien mökillä. Siellä
saa ihastella ja ihmetellä, että mitähän he taas
ovatkaan keksineet. Puutkin rannassa eivät olleet osanneet päättää ovatko ne palmuja jotka kasvavat
vaakatasoon vai olisivatko suoria komeita koivuja.
Veden rajassa olevat kivetkin ovat enemmän tai vähemmän
kuvauksellisia.
Siirtolapuutarhaosasto vaeltaa auringon mukana.
Tiillipenkki on tuomittu koko kesäksi saamaan
juurenkoloon.
Afriikkalainen hyvin tuuletettu
suihkuhuone.
Suihkuhuoneen katto, jonka läpi valo suodattuu lempeästi.
Isännän ongelma: aita naapuriin päin vai
puupino. Tässä risteytys:
aitapino
Entäs tämmöinen aita: seipäät jonoon asetu!
Ei samaa työtä kovin kauan. Nyt jotain mukavampaa.
Olisiko se uuden
hirsimökin rakentaminen. Harmi
hirsiä puuttuu vielä jokunen.
Mutta
ylöskaivettavia kantoja riittää.
Tottakai mökillä on
keskuskeittiö.
Saavustuslaatikkoon sopii isompikin saalis.
Kauniisti
kuviosavustettu kalanpää.
Väsynyt emäntä
yöuinnille menossa.
Hän luuli olevansa
yksin vaan ei, toinen öinen uimari saapuu paikalle.
Hetken päästä näin keijun pienten käsien tavoittelemassa kärhön kukkia.
Sitten hän oli pois. Oli vain yksinäinen amppeli orvokkeineen. Ei sittenkään aivan yksin - pionit yrittävät kovasti saavuttaa yksinäisiä orvokkeja- Ehkäpä jo huomenna voivat olla kavereita.
Hyvää Juhannusta kaikille ympäri Suomen ja vielä kauemmaksikin. Meillä oli mini kokko pihalammikon reunalla. ( Vaikka oikeasti minun Juhannukseen kuuluu lapsuuden aurinko taivaalla Ounasvaaran yläpuolella, sitä on vain niin vaikea täällä saada edes leikisti esille.)
Mutta entäs kukkoherra, monen värisissä sulissaan.
Muurahaiselle tuli jano.
